Kuoriaiskirjat

Pienkustantamo, joka julkaisee kaikkea hyvää.

Kategoria: Ei kategoriaa

Andy Crow: Pimeydestä valoon & kuutamon kaiho

Pimeydestä valoon

Pimeydestä valoon & kuutamon kaiho, Andy Crow’n toinen runokokoelma ja Kuoriaiskirjojen toinen runoteos, hakee innoituksensa ihmismielen sisäisistä tunnemaailmoista, seksuaalisuuden eri puolista ja uskonnollisista kuvaelmista. Kun pimento luo ruman ja lohduttomalta tuntuvan maailman silmiemme eteen, saatamme hetken harhailtuamme löytää pimeyden laidalta valon, joka lopulta johdattaa meidät kuutamon kaihoon.

ISBN 978-952-7325-09-4

Kansi: Noora Kaikkonen

KKMC001 – Juha Jyrkäs: Sydämeni kuusipuulle

70230227_522888931792944_7039636957911056384_n

Sähkökantelepioneerina ja Korpiklaani-yhtyeen sanoittajana tunnettu kirjailija-muusikko Juha Jyrkäs iskee kovin asein debyyttisooloalbumillaan Sydämeni kuusipuulle. Se julkaistaan c-kasettina, rajoitettuna painoksena. Kyseessä on omintakeinen pakanallinen heavy metal -albumi, jossa ensi kertaa maailmassa kaikki kitarat ja bassot on korvattu sähkö- ja bassokanteleilla. Musiikki ammentaa niin metallimusiikin eri lajityypeistä, psykedeelisestä rockista kuin suomalaisesta kansanmusiikistakin. Sanoitukset käsittelevät suomalaista mytologiaa, metsämystiikkaa, okkultismia, ihmismielen tunteita ja kiihkeää seksiä. Kappaleiden tunneskaala vaihtelee hempeästä raivon partaalle. Se tekee albumista iholle tulevan, henkilökohtaisen kokemuksen!

Kappaleet:

A: HÄMÄRÄ
Poimotus
Kymmenen kyrvän nimeä
Otson voima
Hämärästä aamunkoihin
Manalan valtikka
Korpien kutsu

B: AAMUNKOI
Nuole mua
Voimaa
Tulisydän
Honkajuurella asunto
Juhlapäivä

KK032 – Boris Hurtta: Kirjamaailma Peilimaailma

Kirjamaailma Peilimaailma

Luulit tuntevasi Boris Hurtan, vaan tunnetko sittenkään?

Tämä kirja esittelee lukijalleen kaksi maailmaa. Kirjamaailman tarinoissa innokkaat bibliofiilit ovat kirjaharvinaisuuksien jäljillä ja keräily johtaa heidät seikkailuihin, kommelluksiin tai muinaisten kauhujen armoille. Peilimaailmassa kaikki on toisin, siellä matkataan Pohjanmaan lakeuksilta menneisiin aikoihin ja viimein avaruuteen, Hurtan tuotannossa aiemmin käymättömälle korpimaalle.

Kirjamaailma ja Peilimaailma tuovat tarjolle yhteensä kymmenen tarinaa. Toiset uusia ja toiset vanhoja, toiset aihepiiriltään perinteisiä ja toiset yllättäviä aluevaltauksia, mutta kaikki taattua Hurttaa!

Kansi: Jyrki Pitkä

ISBN 978-952-7325-07-0 (nid.)

 

Noora Kaikkonen: Lauluja rubiininpunaisesta lammesta

kaikkonen-noora-kansikuvaRGB-300dpi

Kuoriaiskirjojen ensimmäinen runoteos on Noora Kaikkosen kokoelma ”Lauluja rubiininpunaisesta lammesta”. Teemallinen kokonaisuus yhdistää tieteis-, fantasia- ja kauhuelementtejä sekä kotimaista ja skandinaavista mytologiaa. Mukana tekijän kuvitus.

Kansi: Noora Kaikkonen

ISBN 978-952-7325-04-9 (nid.)

KK031 – J. Witch: Unien valtiatar

unien valtiatar cover

Lämmin veri pulppusi Irenen suuhun niin nopeasti, ettei hän ehtinyt niellä kaikkea, vaan osa valui pitkin hänen kasvojaan. Veren huumaamana hän oli samalla raastanut tytön kasvot ja rinnat pisaroiville naarmuille.

Unien valtiatar on pääosin nykyaikaan sijoittuva, vahvasti eroottissävyinen ja rokkipitoinen kertomus naispuolisesta vampyyristä ja miehistä hänen ympärillään. Tarinan kertoja elää unelmaansa rokkistarana, Noitarovion basistina, kun tapaa keikkareissulla uniensa valtiattaren. Siitä hetkestä eteenpäin uusi ihastus päättää joka tanssissa sekä rytmin että sävellajin. Irene on vuosisatoja vanha vampyyri, joka on sopeutunut nykyaikaan paremmin kuin moni kohtalotoverinsa. Kumppanit ja identiteetit vaihtuvat ajan kuluessa, ainoastaan verenjano on pysyvä olotila.

J. Witch on tamperelainen musiikkimies ja goottikulttuurin monitoimikone. Hänet tunnetaan DJ:nä, tapahtumajärjestäjänä, toimittajana ja Two Witches-yhtyeen laulusolistina. Unien valtiatar on hänen esikoisromaaninsa.

Kansi: Sakari Karipuro / Jyrki Pitkä

ISBN 978-952-7325-02-5 (nid.)

KK030 – Juha Jyrkäs: Tuliaika

tuliaika-kansi

Eletään vuotta 2227. Valpon rämäpäinen erikoisasiamies Koivisto tappaa ja taistelee Suomen liittotasavallan etujen nimissä kaikkialla maailmassa.

Koivisto saa vangittua kansainvälisen rikollisjärjestö Kovakynnen johtajan, Tiikerin. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, sillä Tiikerin onnistuu paeta vankilastaan ja mobilisoida miehensä maailmanlopun suunnitelmaan. Niinpä traumaattisen menneisyytensä kanssa kamppailevan Koiviston on vielä kerran tartuttava Lehto-konepistooliinsa ja kohdattava arkkivihollisensa…

Rohkeista fantasiaseikkailuistaan tunnettu Juha Jyrkäs yllättää uudella aluevaltauksella. Luvassa on tulevaisuuteen sijoittuva, 80-luvun toimintaelokuville kunniaa tekevä agenttiseikkailu täynnä ruudinkäryä, takaa-ajoja, lähitaisteluita ja villiä intohimoa!

Kansi: Jenni Nisula

ISBN 978-952-7325-00-1 (nid.)

Noora Kaikkonen: Veripisaroita

Veripisaroita-kansi-a5-3mm-bleedia (1)

Kuoriaiskirjat laajentaa tuotantoaan runouden alueelle! Ensimmäinen julkaisumme on Noora Kaikkosen Veripisaroita, runoja niin kauhun, kansanperinteen, fantasian kuin scifinkin maailmoista. Laajempi teos Lauluja rubiininpunaisesta lammesta ilmestyy huhtikuussa 2019.

ISBN 978-952-7021-98-9

KK029 – Shimo Suntila: Kirja tulee kirjan luo

oikea

Bibliofiili on kuin kuka tahansa keski-ikäistyvä mies. Hänen ainoa erikoisuutensa on, että hän rakastaa kirjoja. Suorastaan himoitsee. Sitä enemmän, mitä harvinaisempia ne ovat. Kirjanhimossaan hän on valmis niin rikkomaan lakia kuin vaarantamaan hengen ja terveyden. Sekä toisten että varsinkin omansa. Oikeastaan Bibliofiili on aivan omaa lajiaan.

Kirja tulee kirjan luo kokoaa lukijan kauhisteltavaksi kymmenen tarinaa Bibliofiilin keräilijäntaipaleen varrelta, eeppisen dekalogian kirjankeräilyn vaikeudesta.

Sisällys:

Pahanukke
Roskakustantaja
Suurkollektööri
Herrasmieskeräilijä
Pieni Rasia
Bibliomaani
Kirjapilkki
Varjokirjamessut
Kirjaleski
Hautarovio

Kansi: Arren Zherbin

ISBN 978-952-7021-95-8 (nid.)
ISBN 978-952-7021-96-5 (epub)

KK028 – Dare Talvitie: Valkea liekki (Näkymätön piiri 1)

Valkea liekki

Turku, Suomen magian epävakaa keskus, kaupunki maailmojen rajalla. Vuosikymmenten ajan voimatasapainoa ovat horjuttaneet korkeintaan varomattomat harrastelijat. Mutta kun Vartiovuorenmäellä sattuu yliluonnollinen kuolemantapaus, rauha alkaa järkkyä.

Vanhan maagikkosuvun tuhlaajapoika Kari Spiegelberg palaa maailmalta kotikaupunkiinsa ja päätyy selvittämään tapausta. Mysteerin taustalta paljastuu iso ja ruma kuvio. Sen ytimessä on salaperäinen Valkea liekki, johon yksi jos toinenkin polttaa näppinsä. Ruumiita tulee lisää, ammoiset sopimukset rakoilevat. Kari huomaa sotkeutuneensa mutkikkaaseen valtapeliin, jonka nappulat syödään armotta.

Valkea liekki on avausosa sarjalle Näkymätön piiri – okkulttista dekkaria Suomen Turussa!

Kansi: Jyrki Pitkä

ISBN 978-952-7021-92-7 (nid.)
ISBN 978-952-7021-93-4 (epub)

Niko Aslak Peltosen haastattelu 3: Historiallisesta romaanista

Näkökulmia Suomen kuohuviin nuoruusvuosiin

Niko Aslak Peltosen haastattelu

Tehnyt: Toni Saarinen

III. Historiallisesta romaanista

Niko Aslak Peltosen historiallinen romaani Katse aurinkoon ilmestyi Kuoriaiskirjojen kustantamana 22.8.2018. Nuoruus-kirjasarjan aloittava romaani kuvaa Suomen itsenäisyyden ensimmäisiä vuosia kahden nuoren suomalaisen edesottamusten kautta.

Keskustelumme Olutravintola Oljenkorressa koskettaa myös historiallista romaania genrenä. Peltonen kertoi olleensa vielä muutamia vuosia sitten sitä mieltä, että Suomessa kirjoitetaan liikaa historiallisia romaaneja, mutta kiinnostus sillä hetkellä kiehtovaan aiheeseen vei kuitenkin voiton, ja niinpä hänenkin fiktiostaan tuli historiallista. Hän epäilee myös, ettei juuri tästä ajanjaksosta, vuoden 1918 sisällissotaa seuraavista vuosista, ole ainakaan liikaa kirjoitettu.

Lisäksi Peltonen uskoo, että suomalaisten kannattaisi tuntea historiaa nimenomaan laajemmin eli muutenkin kuin sotahistorian osalta. Silloin ymmärtää paremmin kokonaisuuksia ja sitä, miksi Suomi on sellainen valtio ja yhteiskunta kuin se on. Aikakaudesta kiinnostuneita hän kehottaa etsiytymään ensisijaisesti tietoteosten tai aikalaiskirjallisuuden pariin, mutta historiallisia romaaneja, joissa on tuore näkökulma ja aihe, tarvitaan hänen mielestään siinä missä muitakin hyviä romaaneja.

– Fiktiiviset teokset kertovat kuvaamastaan ajasta erilaisia asioita kuin tietokirjat tai tutkimukset. Lopulta kyseessä on kuitenkin tekijänsä historianäkemys, tulkinta käännettynä kaunokirjallisuudeksi. Tarkoitukseni oli ennen kaikkea tällä tavoin suodattaa lukemiani ja ajattelemiani asioita viihdyttäväksi ja toimivaksi proosaksi.

Arvelen, että fiktiolla on iso rooli mutkikkaiden kokonaisuuksien yleistajuistamisessa, niin historiallisten romaanien kuin vaikka tieteiskirjallisuudenkin suhteen.

– Omasta kokemuksesta voin ainakin sanoa, että olen lukenut paljon historiallisia romaaneja, ja ne ovat herättäneet kiinnostukseni kuvaamaansa aikaan sekä paikkaan ja saaneet minut perehtymään asiaan enemmän, Peltonen miettii.

Syntyy ikään kuin ketju fiktion ja tietokirjojen välillä, ehdotan. Molemmat kannustavat toisten pariin.

–  Niinhän se parhaassa tapauksessa menee, että tietokirjat ja fiktiiviset teokset ruokkivat toisiaan, eikä niitä ole syytä ymmärtää toisistaan erillisiksi alueiksi. Sama toteutuu tieteiskirjallisuuden ja paitsi luonnontieteiden niin myös esimerkiksi teoreettisen filosofian välillä. Joku lukee vaikkapa Leena Krohnia ja innostuu filosofisista probleemista.

Millaisia ongelmia tai sudenkuoppia historiallisen romaanin kirjoittaminen sitten sisältää?

– Vajavaisin tiedoin kirjoittamaan lähteminen on eräs sellainen. Esikoisromaanissani Erämaan morsian ratkaisin ongelman kirjoittamalla niin selvästi kuvitteellisesta ajasta ja paikasta, ettei minun tarvinnut tehdä oikeastaan mitään taustatyötä. Tässä taas taustatyötä oli pohjalla tiedostamattomastikin niin paljon, että liikuin aika varmoin askelin. Jos kaipasin jostakin nimenomaisesta asiasta lisää tietoa, sitä oli melko helppo löytää lähdekirjallisuuden tuntien. Ehkä joku pystyy kirjoittamaan tällaisen kirjan vain päättämällä, että kirjoitanpa ja sitten vasta perehtymällä asiaan, mutta minulta kirjoitus vaatii sitä, että olen jo valmiiksi kiinnostunut ja tiedän aiheesta paljon.

Erääksi yleiseksi epäonnistumiseksi Peltonen on havainnut sen, että historialliset romaanit tuntuvat vain nykypäivältä projisoituina toiseen aikakauteen. Hän muistuttaa, että tämä voi olla toki tietoistakin, kun halutaan sanoa jotain nimenomaista tästä päivästä. Selkeästi viihteellisemmässä proosassa esiintyy kuitenkin myös sitä, etteivät hahmot tunnu aikakauteensa kuuluvilta – heidän ajattelunsa, toimensa ja ratkaisunsa eivät tunnu todella siinä ajassa elävien tekemiltä. Dialogi samoin voi olla hankalaa.

– Toki sen voi kiertää suhteellisen neutraalilla yleiskielellä, jos haluaa, Peltonen sanoo. – Mutta itse halusin kirjoittaa nimenomaan dialogista ja myös henkilöistä sen aikakauden tuntuista. Tämä on vähän tällaista valkoisen jäniksen jahtaamista tietysti, onhan nyt vuosi 2018, ja minä olen syntynyt 1978. Tuntuisi naurettavalta ajatella, että kirjoittaessani tavottaisin todella jonkun sata vuotta sitten eläneen henkilön mielentilan. Se on kuitenkin päämäärä, johon pitää pyrkiä. Se tuntuu jotenkin tärkeältä tässä teoksessa ja sarjassa.

Huomautan myös, että fiktiiviset henkilöt ovat usein poikkeuksellisia ajatuksineen, siksihän heidät on valittu fiktion keskeisiksi henkilöiksi. Sen huomaa romaanin päähenkilöiden, Auroran Almin ja Toivo Tienhaaran, kohdallakin.

– Ilman muuta, ja tämä on tarkoituksellista minunkin romaanissani. Se, että asioita käsitellään, kuten Katse aurinkoon -romaanissa, poikkeusyksilöiden kautta, antaa myöhempinä aikoina kirjoittavalle kirjailijalle enemmän toimintavapauksia.